Muutto on hoidettu alta pois ja oon jo vähän kotiutunu uuteen omaan kotiini. Vielä ei oo ehtiny tuleen yksinäistä hetkee, enkä oo varma että tuleeko edes. Jotenkin tää prosessi on vaan käyty niin sataan kertaan jo läpi mun päässä aiemmin, ettei tää todellinen tilanne oikeestaan syökse mua katuojaan enää. Olo tuntuu paljon paremmalta ja vahvemmalta kun tiedän, että nyt se on ohi. Loppuvaiheessa oli enemmän surua ja ahdistusta kun onnellisuutta.. Nyt elämä tuntuu kivalta. Mua ei edes vituta mikään, enkä ahdistu. Oon avoin uusille asioille ja elän itselleni, huolehdin vaan itsestäni. Tuntuu niinkun taakka olis pudonnu harteilta.
Mulla on tosi kiva kotikin. Mikroo en omista vieläkään. Enkä kyllä imuriakaan.. Mutta ei edes haittaa. En oo edes tarvinnu mikroo koko aikana kun oon täällä asunu. Täällä näyttää ja tuntuu kodilta jo, vaikken ookkaan kauaa täällä ollu. Sitten kun saan nää loput jutut vielä toimiin täällä niin kodin tunne vahvistuu. Vielä pitää asentaa siis pyykinpesukone, kotiteatteri, parit lamput, taulut seinille ja netti pitää asentaa. Siis se oikee.. Nyt kikkailen iPhonen kautta netin. Kukaan ei tänne kyllä halua tulla, kun tää on niin kaukana, mutta en mä siihen kuole. :) Kimi tulee vappupäivänä mun kanssa asenteleen noi loput kamat paikalleen. Saa nekin sit alta pois.
Tiedän et ollaan kumpikin onnellisia erillämme. Viikonlopun jälkeen oon ollu entistä vakuuttuneempi siitä, ja oonkin aika onnellinen nyt. Oon ilonen Kimin puolesta. Ja ittenikin puolesta. Varmaan kuitenkin enemmän itteni. :) Ajattelin tällä viikolla mennä tsekkaan alakerran punttiksen, enää en voi väittää etten ehdi salille, kun se on kellarissa. ;) Lenkillekin aion taas päästä. Mua on nimittäin "siunattu" iltavuoroilla tässä seuraavat kaks viikkoo.. En oikeesti tykkää iltatöistä juurikaan ihmeemmin mutta ollaan nyt onnellisia niistäkin. :)
"Mä tiesin, tänä yönä en oo yksinäinen, silmiini sut etsin joukost ihmisten. Sul on punaiset housut, hiukses liehuu niin, vartalosi liikkuu tahtiin musiikin. Ja mä laulan, tänä yönä beibi sä kuulut mulle..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti