Shop 'til u drop.

Semmosta vaan että kohta olis tarkotus lähtee shoppaileen pitkästä aikaa selloon. Tarkotuksena olis löytää syystakki ja muutama ihan tavallinen pitkähihanen paita, mielellään aika ohutta kangasta. Kerrospukeutuminen on todettu paremmaks kun yks paksu paita, koska aamulla kun lähen kouluun nii on kylmä, ja iltapäivällä kun tuun kotiin niin on kuuma. Takin pitäis olla joku siistimpi. Ei siis mikään urheilullinen tuulitakki vaan joku hienompi. Joku kaulahuivi olis myös kiva. Hiusväriäkin tarvii ostaa, juurikasvu on taas sen näkönen... :D

Big Brotherkin alko eilen. Oli hassua kattoo kun suurin osa niistä asukkaista asuu oikeessa elämässä ihan tässä meijän lähellä, paikoissa mistä ajan ohi joka päivä. :D Ei olis kaks vuotta sitten tullu mieleenkään että voisin edes tietää joitakin paikkoja Espoosta. :D Sillon mä olin vielä siinä uskossa että asun koskissa vielä kauan. Mutta en valita, Espoossa on kiva asua. Täällä on paljon kaikkee uutta ja ihmeellistä. Oon muuttunu sosiaalisemmaks ihmiseks kun oon asunu täällä. Kaikki uus ei oo enää niin kamalan pelottavaa. Kaks vuotta sitten olisin kussu housuun jos joku olis käskeny mun ajaa ympäri Espoota ilman navigaattoria tai ajeleen pitkin Kontulaa, Malmia, Tapulikaupunkia... Nyt se on ihan normaalia. Kimikään ei luultavasti olis vieläkään missään ammatissa jos ei oltais muutettu tänne. Eli muutto Valkeakoskelta pois kannattaa. Ahdistus loppuu nopeesti. Ei tarvi enää kuunnella ikuisia juoruja ja ilkeilyjä selän takana. Täällä kukaan ei ilkeile ku ne ei voi. :) Ei ne tunne mua tai meitä. Paitsi tietysti lähimmät ystävät mut eihän ne ilkeilis muutenkaan...

Kuulin mun ystävältä myös kamalan uutisen muutama päivä sitten. Ei liity millään tavalla muhun tai oikeestaan edes mun läheisiin mutta pysäytti se silti. Tajusin et elämä voi ihan oikeesti olla liian lyhyt vihanpitoon ja kiukutteluun. Yritän siis tästä lähin pitää silmällä omaa käyttäytymistäni kaikkia kohtaan.

Tärkeet oli uutiset. Heippa.

Ammatti?

Joskus työnteko tuntuu siltä kun tarpois tervassa. Nytkin on viiden päivän 11-21 putki, josta on menossa tänään 4/5 ja mä oon ihan kuollu. Aika matelee ja asiakkaita on älytön määrä. Päivän aikana ei tietenkään ole taukoja... Tai siis viikonloppuna ei ainakaan ollu. Siis reilu kymmenen tuntia yhteen putkeen kun seisoo leivontapöydän edessä nii alkaa siinä miettiin kaikenlaista väkisinkin. Päällimmäinen niistä ajatuksista on että hitto, mä oon 23 vuotias enkä mä oo mitään, tässä vaan paistelen pizzaa. :o Hyi että. Miksei mulla voinu lapsesta asti olla selvä toiveammatti? Niinkun Kimillä vaikka. Se on 23 v. ja menestyvä tekninen piirtäjä. Mä oon 23 v. ja luuseri?!

Vittu joo.

Anyway, tänää siis vielä 11-21 ja huomenna sama... sen jälkeen mä SHOPPAILEN!

Lisää energiaa.

Nyt kun on taas syksy tulossa ja paluu arkeen tapahtumassa, ajattelin että olis kiva ostaa jotain järkevää ja motivoivaa. Niinpä sitten ostin tänään uudet juoksulenkkarit. Nyt on siis KUNNOLLISET ulkoiluvermeet, joita ei pienet sateetkaan haittaa. Entisillä superstareilla kun kävi lenkillä nii alko jalkoihin sattuun ekan parin kilsan jälkeen. Ne hankaa jotenkin ikävästi ja sit kestää muutaman päivän että jalat "toipuu" siitä. Kenkiähän ei ollu ainakaan hinnalla pilattu. Nähtäväks jää onko noi hyvät vai ei.

Hienosti pihistin mainoksesta kuvan.

Stressiä aiheuttaa kamalasti se, että saanko sovitettua työt ja koulun yhtä hyvin yhteen kun viime vuonna. Heti syksyllä alkaa keittiökoulutus, mikä vaikeuttaa mun työssäoloo, koska koulupäivät saattaa loppua vasta viideltä ja töissä pitäis olla viideltä. Eli käytännössä tulee oleen jouluun asti varmaan sellasta töistä-töihin juttua. Jihhuu. No, keväällä sitä ei sit oo. Toisaalta, Kimin koeaika loppuu ens kuussa, mikä tarkottaa sitä että myös palkka nousee. Ehkä mun ei siis tarvis oikeesti haalia töitä ihan niin paljon kun yleensä haluan tehä. Hitto kun pitää aina olla niin rahanahne.

En oo muuten edelleenkään käyny leikkauttamassa niitä hiuksia. Kynnys on liian kova. Ettei sitten tulis itku taas. :D

Hiilareita.

Meillä vallitsee kotona joku "vältellään hiilareita" juttu. Kimi siis on laihiksella ja mä näköjään joten kuten siinä sivussa, koska enhän mä nyt yksinomaan ittelleni ala kokkaan. :o Täällä syödään siis salaattia, kanaa ja pähkinöitä. Ja juodaan paljon kraanavettä tai makuvesiä. Jogurtista ja maidosta mä en hitto vie kyllä luovu... Piti tänään mennä ostaan ittelle lenkkaritkin mutta nukuin liian pitkään enkä ehtiny. Heti kun tuli "syksysemmät" ilmat niin mua vaan nukuttaa. Kumma juttu. Kaamosmasennus ilman kaamosta?

Koko ajan tekee mieli syödä jotain hyvää. Mut hitto en syö. Yritän ainakin.

Elämää, ei sen enempää.

Vähiin käy ennen ku loppuu... 22 päivää koulun alkuun. Yritän haalia kamalasti töitä loppukuulle että tulis iso tili just ennen koulun alkua. Pitää ostaa taas kaikkee, kirjoja ja muuta härpäkettä, maksella jäsenmaksuja ja varata lokeropaikat ja kaikkee. Sitten on fuksiaisia ja muuta mukavaa, back to school partyja... huhhuh. :D Hirvittää jo ihan tosissaan se BarLaurean kokkaaminen. Se vaan ei oo mun juttu, ei varmasti. En haluu kokiks.

Haluaisin mummolaan yökylään. Syömään makaroonilaatikkoo. Katteleen "yövilmiä" niinkun mummi aina sanoo ja pitään lättykestit. Saunaan ja ulos keinuun istuun. Ois ihanaa. Pitää miettiä jos ens viikonloppuna porhaltaisinkin sinne. Yheks yöks mummolaan ja toiseks porukoille. Varsinkin jos iskä on saanu veten jo leimaan siihen mennessä... ai että sitä lotkotusta sitten. <3

Pitäis keksiä monta synttärilahjaakin tässä kun on kaikkien kummilasten synttärit samalla akselilla. Jessica, Jerry ja Nita. Nitalle ja Jerrylle on helppo keksiä kaikkee kun ne on vielä niin pikkusia mutta Jessicalle pitää keksiä jotain kivaa. Sen ikänen ei halua pehmeitä paketteja vaikka ne olis varmasti äitin mielestä parhaita. Pitää olla jotain KIVAA. Joten mietintämyssy päähän ja ideoita otetaan vastaan, kiitos. :) Yks toinenkin juttu olis tekeillä, hihhih, mutta siitä ei enempää koska kyseinen henkilö luultavasti lukee tätä. ;) Idea on kuitenkin hauska.

Vielä on kesää jäljellä?

Havahduin elokuun ekana päivänä siihen että hitsi, kesä on kohta ohi. Mutta kun ajattelen mitä kaikkee ehdin tekeen ja kuinka kivaa oikeesti olikaan niin en voi valittaa. :) Valitettavasti syksy ja talvi tulee väistämättä, halusin mä sitä tai en. Toisaalta on kiva kun ei oo enää niin tukahduttavan kuuma. Ja kohta voi kaivaa kaikki kivat hupparit ja villapaidat kaapista, sytytellä kynttilöitä joka puolelle, sisustaa syyssävyillä... Ja mennä kouluun. Sitäkin kohtaan on hieman ristiriitasia tunteita. Toisaalta odottaa jo mutta toisaalta taas hirvittää kun joutuu takas. :D Ja joudutaan tekeen muille ruokaa, ai kamala.

Yrityksenä olis että tänä vuonna en jättäis koulutehtäviä niin viime tippaan kun viime vuonna. Ja yritän muutenkin pysyä paremmin kärryillä. Mutta katotaan nyt taas mitä tästäkin suunnitelmasta tulee! Viime vuoden keskiarvoon olin kuitenkin ihan tyytyväinen, koska se oli kaikesta höperyydestä huolimatta 4. Eli ei hätää. Jos mä selvisin niistä tehtävistä niin kyl mä selviän ens vuodestakin.

Säästämisestä sen verran että jee, mä oon oppinu! Joka kuukausi menee suoravelotuksena rahaa säästötilille. Ja jos/kun on ylimäärästä nii siirrän lisää. Että mä oon ylpee ittestäni. Ehkä me saadaan uus auto alkuvuodesta, viimeistään maaliskuussa pitäis olla riittävä määrä rahaa tallessa. ;) Mulla on jo tietty auto minkä mä haluun, eikä 2000e riitä siihen. Maksaa n. 3000-4000 jos haluun sellasen hyvän. Toisaalta mietittiin myös uutta kaupasta, maksaa sen 4000 heti ja loput erissä. Aika halvallahan niitä nykyään jo saa, erissä siis... Katsotaan nyt mihin päädytään. Jollei tuu mitään mittavia yllätyksiä jotka nielee rahaa.

Tommonen.