Oh well...

...it's just another kick in the face.

Harkkahaastattelu oli tänään ja fiilis näin jälkeenpäin on sellanen että tulin alkon kautta kotiin. En tiedä oliko kyseinen esimies unohtanu että meillä oli tänään tapaaminen, mutta vastaanotto oli kerrassaan jäätävä. Tai en tiiä oliko se edes vastaanotto. En oo koskaan elämässäni ollu noin mitäänsanomattomassa haastattelutilanteessa, kun tänään olin. Herralla oli mulle aikaa hurjat neljä minuuttia. Se ei ollu pätkääkään tutustunu mun cv:seen eikä siihen mailiinkaan, missä kerroin, että minkälaisella aikataululla mun pitäis se harkka tehdä. Oon melkein varma ettei se tyyppi edes muista enää mun nimee, saatika mitään muutakaan. Se ei edes tiedä musta mitään. Muuta kun sen että oon kova tekeen töitä enkä osaa käyttää Operaa. Haastattelun perusteella voin jo sanoo että olis suoranainen IHME mikäli mut valitaan niistä hakijoista tekeen se harkkajakso siellä. Ne ei vaan tiedä musta yhtään mitään, enkä saanu edes tilaisuutta tuoda esille omia hyviä puoliani, tai persoonaani.

Jos tässä viiniä juodessa nyt sitten lähettelis lisää hakemuksia - TAAS! Alan jo kyllästyyn tähän touhuun ja haluisin vaan suorittaa sen harkan alta pois ja päästä vittuun tuolta koulusta joskus. :D Nää on näitä juttuja mitkä vetää positiivisuudelta maton jalkojen alta... Hohhoijaa.

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

t. ikuinen opiskelija??

Kipee.

Muhun iski liian pitkän ja kiireisen viikon päätteeks sit flunssa oikein kunnolla päälle. Lauantaista asti on nokka vuotanu ja päätä särkeny ihan jumalattomasti... Eilen hullu vielä menin kävellen töihin. Siinä mielessä teki hyvää et sai raitista ilmaa mut kurkkukipuun se ei kyllä auttanu yhtään. Tänään on pakko ottaa rauhallisesti etten tuu enempää kipeeks kun huomenna on se tärkee haastattelu.. Tuntuu että nenä irtoo ja pää tipahtaa olkapäille. En tiedä miten mä osaan muka koko päivän ottaa rennosti. Nyt jo on sellanen olo että jotain pitäis tehdä.

Penni on äitin kaveri flunssapäivinä. <3

Yritetään selvitä. Ja pysyä peiton alla.

Terveisin,

Niiskuneiti

Deadline perkele.

Tää on taas mua itteeni varten. Että pysyn kärryillä.

• uusimaalainen lähiruoka- teoria deadline 26.10
• article final deadline 4.11
• kirjareferaatti blogimuodossa deadline 5.11
• yritysprojektin wordraportti deadline 19.11
• analyysi tiimityöskentelystä ja projektinhallinnasta deadline 26.11

Näyttää, että työtä ois tosi vähän mutta väärässä ootte. :D Onneks suurin osa kursseista loppuu jo marraskuussa. Ei tarvii panikoida kaikkien deadlinejen kanssa. 

Tänään olis taas lenkin paikka illemmalla, luvassa sikeet yöunet sen jälkeen. :D Eilenkin simahdin heti kun sain pään tyynyyn. Vielä jos muutaman tunnin jaksan istua tässä koneen ääressä. Artikkelin sain naputeltua äsken valmiiks (hyvä minä!). Seuraavaks voisin käydä ton lähiruoka- teorian kimppuun. Ens viikolle jää sitten referoiminen...

Ja hyi saatana. Kimi harkitsee movemberiä.............

Kiitti näist hetkist.

Janskuuuuksna

Pitkä kuuma kesä - ja mä aion elää sen.

Käytiin tänään Pentalassa ja Iso-Vasikkasaaressa ja tajusin et hitto, nythän on oikeesti syksy, melkein talvi. Minne se kesä taas meni? Mut sitten kaivelin kuvia niin kyllähän mulla oli kiva kesä. :)

Amazing Leppävaara Race kesän alussa.

Ilonen fani odottelee Metallicaa Sonispheressä. Naamakin palo tolla reissulla. :D

Aurinkookin tuli otettua. :)

Sain kunnian olla todistamassa kun neiti Viitasesta tuli rouva Kauranen. <3

Mummolan juhannus. <3

Voiko olla kesäisempää kuvaa?

Kesätekemistä. Oli muuten KUUMA päivä...

Tuli lenkkeiltyä ja luisteltua tosi paljon. :) Kilot karisee... :)

Paljon kuvia jäi puuttuun mutta pointtina olikin laittaa kivoja kuvia, joista voi sitten talvella muistella kuinka kivaa on kun on kesä ja lämmintä. :)

Kaverin ajatuksia lainaten:

"Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun..."

Jansku

Harkkauutisia.

Viime yö oli kamala, heräsin kolmen aikaan kuumuuteen enkä saanu enää unta, valvoin melkein puoli kuuteen asti ja mietin kaikkee. Päässä pyöri kaikkee maan ja taivaan väliltä, mutta eniten askarrutti koulun eteneminen. Mietin harkkapaikkaa ja aamulla kun heräsin nii päätin vihdoinkin laittaa taas lisää hakemuksia meneen. Se tuottikin tänään nopeesti tulosta kun heti tuli vastaus yhestä paikasta. :) Ens viikolla olis sit tarkotus mennä Mikonkadun Radissoniin työhaastatteluun. :) Peukut pystyyn että otan paikan haltuun.. Sieltä vois mahdollisesti saada jatkossa ihan oikeen työpaikan.. ;) HYVÄPALKKASEN oman alan työn. :))) Nyt mä oon yhtä hymyä täällä. :D Keväästä tulee kyllä rankka mikäli ne ei haluu maksaa mulle siitä harjottelusta mitään. Vapaa-aika menee töitä tehdessä. Mutta eipä kai se niin kovasti tästä hetkestä eroo..?! Positiivisuus kunniaan taas. Kunhan sais paikan ja jalkaa oven väliin nii hyppisin riemusta!! :D

Radisson Blu Royal Hotel.

Lenkkeilyn saralla oon taas päästäny itteni repsahtaan. Koko ajan sataa vaan vettä eikä sillon tee mieli KÄVELLÄ töihin. Kaikki vaatteet ja kengät on märät kun pääsee perille. :s Nyt on taas ryhdistäydyttävä ja juostava vaikka kaatosateessa! Energiataso on heti parempi kun ulkoilee ees vähän. Tuntuu että aivotkin on ollu ihan jumissa kun ei oo ulkoillu. Läksytkään ei oo edistyny yhtään. Tänään meen kävellen töihin ja kohta kirjotan vähän projektisuunnitelmaa eteenpäin. Pitäis ehkä muutenkin vähän alkaa organisoimaan omaa aikaansa, ettei mee ihan rötväämiseks.

Pieni ilonpurkaus.

Terveisin, Sohvaperuna

Sisko - pökäle, jota ilman et voi elää.

Eilinen oli huippuhauska. Katottiin Saran kanssa leffoja, syötiin karkkia ja sipsejä, juotiin vähän lonkkua ja kikatettiin ittemme tukehduksiin. :) Tommoset illat muistuttaa kuinka kivaa on kun on siskoja. Tänään se lähtikin jo kotiin lukeen maanantain kirjanpidon kokeeseen, ja mä jäin siivoon ja hengaileen kun oon vielä vapaalla. Töistä yritettiin kyllä soitella, mutten vastannu puhelimeen koska en ollu varma oisinko osannu sanoo tarpeeks jyrkästi ei jos mua olis pyydetty töihin. Kai ne siellä on pärjänny kun eivät uudestaan soittanu.. Vielä olis tarkotus pestä pyykkiä samalla kun Kimi (!) kokkaa. En tiiä mitä on tapahtunu mut siitä on tullu joku kotikokki.. Tänään myöhemmin lupas paistaa vielä lettujakin. Jotkut jankutti aikasemmin mulle että meidän pitää viettää enemmän aikaa kaksistaan. No, nyt me vietetään. Eikä tää oo yhtään hassumpaa. Kurkkua ei kurista eikä tee mieli huutaa ja juosta karkuun, niinkun jossain vaiheessa olis tehny.

Ens viikolla pitäis tulla se takki, enkä malttais oottaa että nään onko se niin paksu mitä oletan. Ulkona on jo aika kylmä ilma joka päivä nii olis kiva saada valmiiks jo kunnollinen talvitakki niitä kamalia pakkasia varten! Mä en vaan pääse siitä eroon että palelen AINA VAAN.

Eilen sain ensimmäisen ikioman työpöydän kotiin. Nyt mulla on siis oma paikka mun läppärille ja koulutavaroille, ja ruokapöytä saa vihdoinkin toimia oikeena ruokapöytänä. Tähän mennessä kaikki mun kirjat ja paperit on ollu leväällään siinä, koska mun läppäri on ollu siinä...

Havahduin tänään päivällä että haikailin jotain mitä ei pitäis haikailla enää ja alko ärsyttää ja tuli vähän paha mielikin. Mutta joitakin asioita ei kai oo tarkotettu tapahtuvaks, sanotaan nyt vaikka näin.

Pitäis ettiä harkkapaikkaa, eikä jahkailla tässä.

Syysviimaa ikkunan takaa kuunnellessa,

JansQ

Ankee harmaus ja jatkuva kaatosade.

Viime päivät on ollu nii sateisia ja harmaita, että mun energiataso on laskenu nolliin. Koko ajan väsyttää ja on nälkä, enkä oo edes jaksanu käydä lenkillä. Töihinkään en oo viittiny mennä kävellen kun on aina satanu niin kaatamalla vettä. Tää tilanne vaatis nyt tosi pitkät yöunet, muutamat pitkät lenkit kirpeessä syysilmassa ja PALJON valoo. Pitäis taas alottaa joku herkkulakko ettei väsyttäis niin kovasti.

Posotiivisiakin juttuja on. Löysin eilen ihanan lämpösen talvitakin, minkä laitoinkin sit tilaukseen. Kiertelin kaikki kaupat kyllä mutten löytäny mitään sopivaa, siispä kurkkasin Bubbleroomiin. Toivon, että koko on kerrasta sopiva, ja että toi takki todellakin on niin lämmin mitä on kehuttu! Mä oon aina niin vilukissa että tarviin michelinukko-asusteet etten palelis!

Kuva siis suoraan Bubbleroomin sivulta.

Kouluhommat on edenny suunnitelmien mukaan. Mikään ei oo myöhässä, mutta aikataulu on totutusti aika kiree. Toistaiseks oon saanu järjestettyä niin, ettei läksyjä tarvi tehdä yöllä mutta jatko saattaa tehdä tiukkaa näiden lisääntyvien työtuntien takia.

Pitää saada taas joku roti tähän arkeen. Paremmat unet olis jo hyvä alku. Ja joku mukava maali, jota kohden suunnistaa, olis kiva. En vaan tiedä mikä se vois olla. Ehkä joululoma..?

"I'm singing in the rain... 

                                    ...what glorious feeling and I'm happy again"

Nousua uraputkessa :DDD

Jänniä juttuja tapahtuu. Töistä yks otti loparit, eli jälleen yks työntekijä vähemmän meidän joukossa. Nyt meitä on jäljellä enää kolme, mikä on ihan liian vähän. Töitä on vaikka kuinka vitusti mutta tekijöitä ei riitä.. Tän myötä mun työt taas lisäänty. Se siitä "nyt teen vähemmän töitä ja keskityn kouluun" jutusta tänä syksynä. Mutta oli tässä joku hyväkin juttu... Mua kohdellaan nyt töissä PALJON paremmin, koska niillä ei todellakaan oo varaa siihen, että mäkin vielä irtisanoutuisin. Mulle annettiin muunmuassa jännittävä uus tehtävä, mitä en oo ikinä eläissäni vielä tehny. Mä saan haastatella meidän uudet työnhakijat! :) Myös mun mielipiteellä on nyt suuri painoarvo. ;) Tuli tärkee olo, ees jossain mielessä. Nyt vaan suunnitteleen mitä kysyn ja mitkä on vaatimukset, että pääsee meille töihin. Tällä kertaa haluun että löydetään joku hyvä ja pysyvämpi tapaus, eikä sellasta joka ei kuuntele, ei ota vastaan ohjeita, eikä oo yhteistyöhalunen.

Oon huomannu muutakin. Nään nykyään paljon enemmän mun kavereita kun ennen. Erittäin positiivista siis... Vaikka onkin syksy nii en oo vielä hautautunu peittojen alle jokaisena vapaahetkenä. :D Piristää aina vähäsen kun pääsee jutteleen kavereitten kanssa kahvikupposen äärellä.

Torstaina lupasin ottaa pikkusiskon huostaani kun porukat on Alicantessa Espanjassa. Sillä raukkaparalla on tylsää yksin kotona ja se aina vinkuu että haluaa tulla tänne. No nyt se sitten saa. :) Tehään varmaan kaikkia tavallisia siskojuttuja: käydään saunassa, katotaan leffaa, kikatetaan, käydään lenkillä, syödään karkkia, käkätetään iskän jutuille puhelimessa... Sara on niin ihana. <3 Pöllöin pikkusiukku.

Jos nyt sit pesis vähän pyykkiä tällee vapaapäivän kunniaks. Huomenna sit taas takas töihin.

Au revoir.

Huvituksia.

Tänään on ollu tosi hauska vapaapäivä. Ensin käväsin koululla lyhyessä ohjauksessa, jonka jälkeen päätettiin raapia kasaan jotain hyvää sapuskaa Katin kanssa. Menyyyyyks muodostu uunilohi, muussi, kermaviilikastike ja fetasalaatti. Jälkkärinä maiskuteltiin mutakakkua ja vaniljajädetskiä. :) Oikein possujen annos. :D Mut vastapainona possuttelulle käytiin heittään 8,5 kilsan lenkki rantaraitilla. Tänään on jännittävä syysilma, ei satanu vettä mutta oli sellanen sopivan kirpakka ilma. :)

Joulukalkkunat hississä.

Päätin, että tänään en laita tikkua ristiin koulutöiden takia. Aion kattoo loppuillan telkkaa ja maata sohvalla peiton alla. Iltapalaks voisin tehdä pari herkkuleipää ja kaakaoo. ;)

TÄNGJYYY, BAI.

Hola!

Oon yrittäny tänään olla tosi ahkera, heräsinkin jo kukonlaulun aikaan. Olin jo ennen kaheksaa koululla kirjottamassa teoriaa yhteen raporttiin. Saatiin siinä samalla sit tehtyä yks esityskin valmiiks mun uusien koulukavereiden Jennin, Tuikun ja Juhan kanssa. Hirveen ylpee olen itestäni nyt, että sain edes jotakin aikaan! Kotona ei tunnu läksyistä tulevan mitään kun on liikaa häiritseviä tekijöitä, kuten musavehkeet, töllö, kirjoja, kaikkee mahdollista... Viikonloppuna olis tarkotus vielä naputella noita kouluhommia kun on pari deadlinee sunnuntaina.. Aika perushuttua että on jääny vähän viimetippaan nää. :D

Huomenna on jännä päivä ku pääsen kampaajalle. Päätin TAAS että nyt muuttuu tyyli. Väri tosin pysyy edelleenkin vaaleena mutta tukkaa saa lähtee nyt. Pyysin vinkkejä mun kampaajakaverilta Lauralta, sainkin aika hyvän vision.. Nyt toivon sit vaan että se kampaaja osais ja uskaltais mulle sellasen loihtia. :)

Tossa ois sitä mallia mitä haen.

Toiselta puolen.

Saa nähä uskallanko olla rohkee ja vetää lyhyeks toiselta puolen. :D Ois älyttömän siisti mut en tiiä oisko se liikaa muutosta kerralla. Oon lukenu paria blogia, joissa on ollu kauhutarinoita siitä, kuinka epäonnistuneita kampaajareissuja joillain on ollu. Ja alko ihan pelottaa. :D Jos kampaajana olis Laura tai Anne nii en edes huolehtis, sanoisin vaan että anna mennä.. :D Mutta huolettaa se, jos toi Hiusfashionin nainen pilaa mun hiukset. :D Tai sitten niistä tulee taas ne perus pliisuplääh hiukset. Huomenna sen sitten näkee mikä se lopputulos on.

Jännää.