...it's just another kick in the face.
Harkkahaastattelu oli tänään ja fiilis näin jälkeenpäin on sellanen että tulin alkon kautta kotiin. En tiedä oliko kyseinen esimies unohtanu että meillä oli tänään tapaaminen, mutta vastaanotto oli kerrassaan jäätävä. Tai en tiiä oliko se edes vastaanotto. En oo koskaan elämässäni ollu noin mitäänsanomattomassa haastattelutilanteessa, kun tänään olin. Herralla oli mulle aikaa hurjat neljä minuuttia. Se ei ollu pätkääkään tutustunu mun cv:seen eikä siihen mailiinkaan, missä kerroin, että minkälaisella aikataululla mun pitäis se harkka tehdä. Oon melkein varma ettei se tyyppi edes muista enää mun nimee, saatika mitään muutakaan. Se ei edes tiedä musta mitään. Muuta kun sen että oon kova tekeen töitä enkä osaa käyttää Operaa. Haastattelun perusteella voin jo sanoo että olis suoranainen IHME mikäli mut valitaan niistä hakijoista tekeen se harkkajakso siellä. Ne ei vaan tiedä musta yhtään mitään, enkä saanu edes tilaisuutta tuoda esille omia hyviä puoliani, tai persoonaani.
Jos tässä viiniä juodessa nyt sitten lähettelis lisää hakemuksia - TAAS! Alan jo kyllästyyn tähän touhuun ja haluisin vaan suorittaa sen harkan alta pois ja päästä vittuun tuolta koulusta joskus. :D Nää on näitä juttuja mitkä vetää positiivisuudelta maton jalkojen alta... Hohhoijaa.
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
t. ikuinen opiskelija??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti