Flashback.

Ajatella, että siitä on jo vuosi kun alotin fuksina Laureassa. Tänään on päivälleen vuosi siitä kun meillä oli fuksiaiset, voi niitäkin aikoja. :D Vuoteen on mahtunu kyllä taas paljon hyvää ja vähän pahaakin, enimmäkseen kuitenkin hyvää. Uusia kavereita sain fuksivuoden aikana älyttömän määrän ja niitä näyttää yhä vaan tulevan lisää. Muut koulukaverit on tälläkin hetkellä juhlimassa fuksiaisia, mut mä en siihen hommaan lähteny kun en halua olla darrassa keittiövuorossa. Vähän (tai no, aika paljonkin) harmittaa nyt etten oo siellä, koska siel ois kuitenkin ollu tosi hauskaa. Ehkä oon aamulla tyytyväinen etten lähteny minnekään, voin nauraa kun muilla on darra ja mulla ei.

Jospa koittaisin nyt saada nukuttuakin vähän että oikeesti olis jotain hyötyäkin siitä että skippasin bileet. Ei vaan tunnu uni tulevan, johtuneeko siitä yhestä kupillisesta kahvia, jonka tänään päivällä join? Kivaa kukkua kun pitäis nukkua. Ehkä jatkan kirjan lukemista kunnes nukahdan väkisin.

Fuksius on ohi.

Lukuvuoden ensimmäinen kouluviikko on ohi ja olo on toiveikas. Päätin ottaa uudenlaisen asenteen tälle syksylle ja siihen kuuluu se etten valita koulussa työmäärästä vaan teen töitä ajoissa. Ja alku vaikuttaa ainakin lupaavalta. Mulla on hyvät ryhmät ja aikataulut on pakko saada tänä vuonna pitään. Oon isompi ja viisaampi. :D  Työkuviotkin näyttää tässä kuussa siltä että työt ei tekemällä lopu. Pomo pitää kolme viikkoo kesälomaa joten mulla on kuukauden ajalla kaks vapaapäivää. Jaksaa jaksaa, rahaahan se vaan tietää!

Äiti ja iskä tulee huomenna Kyprokselta ja mä toivon saavani jotain kivaa tuliaisiks. ;)

Kimin koeaika loppuu tän kuun vika päivä, joten jännityksellä odotetaan kuinka paljon palkka nousee. Toivottavasti PALJON. Oletukset on hyvät ja toiveet korkeella.

Tulos on...

Unelmatakki löyty ja se on aivan IHANA! Syystä että mulla ei oo kameraa nii kaivoin kuvan onlyn nettikaupan sivuilta.

Ihana ihana IHANA. Kyseessä siis nahkatakki, jossa melko lämmin toppaus. :)

Ostoskoriin tarttu myös kaks pitkähihasta, punanen ja luonnonvalkonen. Ihan perus "aluspaitoja". Sitten löysin myös vaaleet bootcut-farkut H&M:ltä, uskokaa pois. Minä joka en KOSKAAN osta hömmiltä farkkuja. Mut ne oli hyvät eikä hinnalla pilatut - 39,90! Ostin myös mustat urheilutrikoot, koska nyt on vielä liian lämmin ilma vedenpitäville haltin housuille. Ja Ginasta pari toppia tietysti.... Aikasemmin ostin ideaparkista, mekasta, valkoset balleriinat, jotka on kans ihanat... Hemtexiltä löysin alesta myös uuden suihkuverhon meille, sellasen mustaraidallisen.

Ärsyttää kun ei oo kameraa.

Shop 'til u drop.

Semmosta vaan että kohta olis tarkotus lähtee shoppaileen pitkästä aikaa selloon. Tarkotuksena olis löytää syystakki ja muutama ihan tavallinen pitkähihanen paita, mielellään aika ohutta kangasta. Kerrospukeutuminen on todettu paremmaks kun yks paksu paita, koska aamulla kun lähen kouluun nii on kylmä, ja iltapäivällä kun tuun kotiin niin on kuuma. Takin pitäis olla joku siistimpi. Ei siis mikään urheilullinen tuulitakki vaan joku hienompi. Joku kaulahuivi olis myös kiva. Hiusväriäkin tarvii ostaa, juurikasvu on taas sen näkönen... :D

Big Brotherkin alko eilen. Oli hassua kattoo kun suurin osa niistä asukkaista asuu oikeessa elämässä ihan tässä meijän lähellä, paikoissa mistä ajan ohi joka päivä. :D Ei olis kaks vuotta sitten tullu mieleenkään että voisin edes tietää joitakin paikkoja Espoosta. :D Sillon mä olin vielä siinä uskossa että asun koskissa vielä kauan. Mutta en valita, Espoossa on kiva asua. Täällä on paljon kaikkee uutta ja ihmeellistä. Oon muuttunu sosiaalisemmaks ihmiseks kun oon asunu täällä. Kaikki uus ei oo enää niin kamalan pelottavaa. Kaks vuotta sitten olisin kussu housuun jos joku olis käskeny mun ajaa ympäri Espoota ilman navigaattoria tai ajeleen pitkin Kontulaa, Malmia, Tapulikaupunkia... Nyt se on ihan normaalia. Kimikään ei luultavasti olis vieläkään missään ammatissa jos ei oltais muutettu tänne. Eli muutto Valkeakoskelta pois kannattaa. Ahdistus loppuu nopeesti. Ei tarvi enää kuunnella ikuisia juoruja ja ilkeilyjä selän takana. Täällä kukaan ei ilkeile ku ne ei voi. :) Ei ne tunne mua tai meitä. Paitsi tietysti lähimmät ystävät mut eihän ne ilkeilis muutenkaan...

Kuulin mun ystävältä myös kamalan uutisen muutama päivä sitten. Ei liity millään tavalla muhun tai oikeestaan edes mun läheisiin mutta pysäytti se silti. Tajusin et elämä voi ihan oikeesti olla liian lyhyt vihanpitoon ja kiukutteluun. Yritän siis tästä lähin pitää silmällä omaa käyttäytymistäni kaikkia kohtaan.

Tärkeet oli uutiset. Heippa.

Ammatti?

Joskus työnteko tuntuu siltä kun tarpois tervassa. Nytkin on viiden päivän 11-21 putki, josta on menossa tänään 4/5 ja mä oon ihan kuollu. Aika matelee ja asiakkaita on älytön määrä. Päivän aikana ei tietenkään ole taukoja... Tai siis viikonloppuna ei ainakaan ollu. Siis reilu kymmenen tuntia yhteen putkeen kun seisoo leivontapöydän edessä nii alkaa siinä miettiin kaikenlaista väkisinkin. Päällimmäinen niistä ajatuksista on että hitto, mä oon 23 vuotias enkä mä oo mitään, tässä vaan paistelen pizzaa. :o Hyi että. Miksei mulla voinu lapsesta asti olla selvä toiveammatti? Niinkun Kimillä vaikka. Se on 23 v. ja menestyvä tekninen piirtäjä. Mä oon 23 v. ja luuseri?!

Vittu joo.

Anyway, tänää siis vielä 11-21 ja huomenna sama... sen jälkeen mä SHOPPAILEN!

Lisää energiaa.

Nyt kun on taas syksy tulossa ja paluu arkeen tapahtumassa, ajattelin että olis kiva ostaa jotain järkevää ja motivoivaa. Niinpä sitten ostin tänään uudet juoksulenkkarit. Nyt on siis KUNNOLLISET ulkoiluvermeet, joita ei pienet sateetkaan haittaa. Entisillä superstareilla kun kävi lenkillä nii alko jalkoihin sattuun ekan parin kilsan jälkeen. Ne hankaa jotenkin ikävästi ja sit kestää muutaman päivän että jalat "toipuu" siitä. Kenkiähän ei ollu ainakaan hinnalla pilattu. Nähtäväks jää onko noi hyvät vai ei.

Hienosti pihistin mainoksesta kuvan.

Stressiä aiheuttaa kamalasti se, että saanko sovitettua työt ja koulun yhtä hyvin yhteen kun viime vuonna. Heti syksyllä alkaa keittiökoulutus, mikä vaikeuttaa mun työssäoloo, koska koulupäivät saattaa loppua vasta viideltä ja töissä pitäis olla viideltä. Eli käytännössä tulee oleen jouluun asti varmaan sellasta töistä-töihin juttua. Jihhuu. No, keväällä sitä ei sit oo. Toisaalta, Kimin koeaika loppuu ens kuussa, mikä tarkottaa sitä että myös palkka nousee. Ehkä mun ei siis tarvis oikeesti haalia töitä ihan niin paljon kun yleensä haluan tehä. Hitto kun pitää aina olla niin rahanahne.

En oo muuten edelleenkään käyny leikkauttamassa niitä hiuksia. Kynnys on liian kova. Ettei sitten tulis itku taas. :D

Hiilareita.

Meillä vallitsee kotona joku "vältellään hiilareita" juttu. Kimi siis on laihiksella ja mä näköjään joten kuten siinä sivussa, koska enhän mä nyt yksinomaan ittelleni ala kokkaan. :o Täällä syödään siis salaattia, kanaa ja pähkinöitä. Ja juodaan paljon kraanavettä tai makuvesiä. Jogurtista ja maidosta mä en hitto vie kyllä luovu... Piti tänään mennä ostaan ittelle lenkkaritkin mutta nukuin liian pitkään enkä ehtiny. Heti kun tuli "syksysemmät" ilmat niin mua vaan nukuttaa. Kumma juttu. Kaamosmasennus ilman kaamosta?

Koko ajan tekee mieli syödä jotain hyvää. Mut hitto en syö. Yritän ainakin.